maanantai 1. syyskuuta 2014

Parempaan päin?

En halua tulla hehkuttamaan, että Loben tilanne on parempi, sillä silloin kuitenkin kaikki menisi taas perseelleen... Mutta ainakin tänään kaikki oli ok, Solheds-tuotteilla peseminen ja rasvaaminen taisi toimia! Kerron siitä vaikka enemmän loppuviikosta, kunhan hieroja on käynyt ja tiedetään asioista paremmin.


Asia, joka on varmasti mennyt parempaan päin, on Loben rakenne! Otettiin tänään pitkään himoitsemani rakennekuvat, jotenkin osasin odottaa että nyt se kuva onnistuu. Ja niin teki, tämä on yksi lempparirakennekuvistani! Lobe on niin sopusuhtaisen, hyvinvoivan ja kauniinnäköinen. On tätä odotettukin! Laitan tähän alemmas vertailukuvat toukokuusta nyt tähän syyskuuhun. Mitäh, onko Lobe mulla jo viidettä kuukautta? Kylläpä aika kuluu nopeasti...

Älkää ihmetelkö toukokuun harjattomuutta, käänsin tuosta kuvasta peilikuvan, jotta rakenne on helpompi hahmottaa!

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Viikon blogihaaste: Huonot tavat

Sain Helenalta tämän Voitto kotiin -blogihaasteen, joten pakkohan se on sitten toteuttaa! Tällä kertaa vuorossa on omat huonot tavat tallilla. Ja pakko myöntää, että niitä löytyy... Enempää en nyt tähän hätään keksinyt, varmaan lisää löytyisi, mutta tässä nyt ainakin osa. Tarkoituksena oli myös haastaa toisia bloggaajia mukaan, joten taidan haastaa Jennin ja Iinan!

Tässäkin turvallisuus huipussaan... Lapio vaan käteen, allekirjoittanut menee noukkimaan kakkoja ja heppa saa jäädä vapaana harventamaan vesikasvillisuutta...

1. "Ei saa kulkea liian läheltä hevosen takapuolta"
Pyh pah, sanon minä miltei jokaisena kertana, kun Lobea hoidan! Olen niin tottunut siihen, että Lobe on hoitaessa kiltisti eikä ole koskaan ennenkään edes uhitellut potkia, joten miksi nytkään. Kuljen sen takapuolessa kiinni vaihtaessani puolta. Joo ei näin!

2. Tarhan portin auki jättäminen
Teen tätä niin paljon, etenkin Loben kohdalla. Pihaton portti on sitä paitsi niin vaikea avata, etten jaksa aina sitä välissä sulkea, oletan aina ettei hevoset tule sähkölangasta läpi vaikka portti olisikin auki. Hups!

3. "Se on niin kiltti, ei se mihinkään mene"
Tuo pätee niin paljon varsinkin Oonan kohdalla. Lobellakin välillä, mutta miltei aina Oonalla. Pikkuponi saa vaellella vapaana, hoitaessa narun auetessa antaa olla vaan, ei se ruokalänttiä kauemmas mene... Joo tuo on nähty niin monet kerrat myös Oonan kohdalla, että kyllä se kauemmaksikin lähtee!

4. "Se on vaan poseerausta varten"
Hyvä tekosyy sille, miksi keikkuu hepan selässä millon mitenkin päin... Ihan yhtä hyvin se hevonen voi säikähtää ja lähteä poseeraushetkellä kuin ratsastaessakin! Tulee tehtyä turhan usein tätäkin pahaa tapaa...


5. Jee otetaan selfie
Mitäpä jos ei? On tullut ihan liian usein näpräiltyä puhelinta ratsastaessa, ja just silloin on ratsureima jotain säikähtänyt... Ei ehkä mikään järkevin mahdollinen tempaus?

6. Ilman narua
Joskus saattaa laiskottaa niin paljon, ettei vaan jaksa millään noukkia riimunnarua siitä metrin päästä lattialta ja taluttaa hepan tarhaan pelkästä riimusta, tai Oonan tapauksesta otsatukasta.

7. Liikaa mutaa
Joskus ei vaan itse haluaisi mennä tarhan puolelle likaamaan jalkineita, joten on vaan helpompaa päästää humma portilla irti ja olettaa sen jatkavan matkaa tarhaan asti... Oona ei ainakaan ole mikään normaali humma, joten se käyttää aina tilaisuuden hyväkseen ja on sitä sen johdosta saatu jahdata ties miten monta kertaa pitkin pihoja! :D

8. Turvakengättä
Mulla ei taida olla yhtiäkään turvakenkiä... Perusjodpureissa ja saappaissa ei ole turvakärkeä. Kesällä hillun tallilla lähes aina pelkissä crokseissa, ja välillä ratsastelen myös normaaleilla lenkkareilla. Turvallista, eikö totta! Ja on niitä murskaantuneita varpaita nähty ihan tarpeeksi.

9. Nyt ei jaksa, on liian kuuma
Varsinkin viime kesänä tuli tehtyä tätä vähän liikaa... Helteinen päivä, eikä keksi mitään tekemistä. No lähdetäänpä uittamaan! Eikun hetkinen, ei jaksa laittaa suitsia, ne kuitenkin menee koppuroiksi uittamisesta... Eikä sitä kypärääkään jaksaisi laittaa, hiostaa niin paljon. Joten järkevin älynväläys on lähteä ilman satulaa, pelkällä riimulla ja narulla, ilman kypärää tietä pitkin rantsulle. Woops!


Linkittäkää teidän näitä haasteita, haluan lukea etten ole ainut laiska..;)

lauantai 30. elokuuta 2014

Ostoksia ja tippumisvideo

Mitään kunnon postattavaa ei nyt ole, kukaan ei ole käynyt mukana kuvailemassa tallilla. Ei sillä, että jotain kuvaamisen arvoista olisi ollut, kuvauskeleistä puhumattakaan... Olen jokaisella tallikerralla kastunut aivan läpimäräksi, tulis jo se talvi!! Alkaa käymään heppojakin sääliksi, kun tarhat mutaantuu ja ötököitä on edelleen kiusaksi asti. :(

Oi kesä, miten mulla onkaan sua ikävä... Ei ehditty käydä paremmassa rannassa uittamassa, sitä ei olla edes tarkalleen vielä löydetty..! :D
Meidän videokamera lähtee jo kolmatta kertaa huoltoon! Arvatkaa ärsyttääkö, kun jokaisella kerralla se palaa merkkihuollosta edelleen rikkinäisenä, vaikka paperissa lukee että näyttö on vaihdettu. Mutta kosketusnäyttökameralla ei paljoa mitään tee, kun kosketusnäyttö ei toimi... Haluaisin kuvailla teille videota ja videopostauksia, mutta olen ihan onnetun kuvaamaan videota tuolla järkkärillä, joten katsotaan nyt miten kauan kameran kuntoonsaamisessa menee..!


Olen nyt viime päivinä ostellut Lobelle taas lisää kamaa (ää voi piru oikeesti mun kanssa, jonkun pitäs estää mua rakastumasta kaikkiin noihin kamoihin..!). Voin satuilla niistä lisää, kunhan viimeisetkin kamat tulee postista, mutta tänään sain ostettua kaupungista pitkään kaipailemani tarvikkeet. Myyn Loben vanhan lilan fleeceloimen, ja tilalle ostin samanlaisen mutta kokoa pienemmän (145cm) fullneck-fleeceloimen omenanvihreässä värissä. Puuilosta lähti matkaan myös pitkään kaipailemani delta sekä Noora osti sille tuollaisen vihreän harjan. Agrista sain ostettua Solhedsin Derma1 shampoon sekä Derma2 ihoseerumin, pesaisen Loben huomenna ja laitan tuota kutinaa hillitsevää tököttiä. Toivon niin kovasti, että nuo helpottaisivat sen oloa, eikä sitä enää kutittaisi niin paljoa..! :(


Lukiossa menee mukavasti, ekat kokeet alkaa olemaan työnalla... Satakertaa hauskempaa kuin peruskoulussa, vaikka sitä epäilinkin! Meillä on hyvä luokka, eikä opiskelukaan tunnu (vielä) mitenkään pahalta. Hyvin olen ehtinyt iltaisin talleilemaan ja tekemään vähän kaikennäköistä. Tähän loppuun vielä pitkään työnalla ollut tippumisvideo (edeltäjällään yli 31 000 näyttökertaa Youtubessa!!). Se on aika yksinkertainen, sillä en jaksanut enkä kunnolla vielä osaakaan editoida... Mutta ainakin nuo huvittavat tippumiset pääsevät taas loistamaan. Saa kommentoida! :D


torstai 28. elokuuta 2014

Syksyisempää ulkoasua


Ja tietenkin unohdin ottaa kuvan edellisestä ulkoasusta... Se oli lempparini, ja banneri oli ehdottomasti paras mitä tässä blogissa on nähty! Nyt pitkästä aikaa kyhäsin itse bannerin ja ulkoasun muutenkin, mutten ole kovin tyytyväinen... Ajakoot nyt asiansa ainakin hetken aikaa, bannerikuvia ei ollut kauheasti käytettävissä. Aika radikaali muutos vanhaan, mutta miten saat punaisesta ei-silmille hyppäävän?

Lobe on nyt kevyemmällä liikutuksella viikon ajan, en kehtaa ravauttaa sitä ja muutenkin taidetaan vaan käydä maastossa rauhassa käppäilemässä... Hierojan sain tulemaan, mutta hän ehtii tulla vasta loppuviikosta. Paremmin myöhään kuin ei milloinkaan!

tiistai 26. elokuuta 2014

Lisää huolta ja murhetta...

Äh, mitä tähän nyt pitäisi sanoa. Taas menee kaikki perseelleen. Lobe ei ole lähelläkään omaa itseään, sen olen huomannut niin minä kuin liikuttajakin. Kaikki ei ole kyllä ihan kohdillaan, mutta ei ole mitään tietoa mistä nyt oikein tällä kertaa kiikastaa...


Edellisessä postauksessa mainitsinkin, että Lobe oli levoton käytävällä. Sainkin postaukseen hyviä ja ajatuksia herättäviä kommentteja. Mutta nyt tuo levottomuus on mennyt paljon pahemmaksi. Sunnuntai oli yhtä helvettiä, eikä maanantaikaan mennyt liikuttajan kanssa kovin kehuttavasti. Ensinnäkin, sunnuntaina Lobe lähti mua karkuun tarhassa. Aina ennen se on tullut heti vastaan portille, ellei ole jo valmiina siinä ollut nököttämässä, ikinä ei ole lähtenyt karkuun. Nyt se möllötti portilla niin pitkään, kunnes avasin sen, jolloin Lobe otti hatkat ja suuntasi kauimmaiseen päätynurkkaan! Tarha oli aivan mudan vallassa, joten odottelin ja houkuttelin sitä omenalla luokseni. Jonkun ajan kuluttua se antoi periksi ja tuli portille.

Levottomuus tallin käytävällä jatkui. Lobe ei malttanut seistä hetkeäkään paikoillaan, vaan sähläsi ja poukkuili pitkin käytävää... Jalkoihin ei halua laitettavan suojia tai pinteleitä, ei seiso millään paikoillaan. Palatessani varustehuoneesta Lobe hinkkasi persettään käytävän seinään, ja kuulemma teki samaa myös liikuttajalla. Satuloidessa se on vielä pahempi kuin ennen, yrmyilee, heiluu ja näykkii ilmaa paljon enemmän...

Selkäännousu on yhtä tuskaa, Lobe ei vaan suostu olemaan aloillaan ja päästämään mua selkään! Maastoon lähteminen on ihan kamalaa, se matelee ja kiemurtelee, vänkyilee vastaan tallipihassa, onko ihan pakko. Sunnuntain maasto oli yhtä helvettiä, en ole ikinä turhautunut maastossa noin paljoa... Lobe säikkyi kaikkea, ja teki sitä kuulemma myös liikuttajalla. Aina autot ovat olleet tuon kanssa vähän arvaamattomia, mutta pitkään aikaan se ei ole normiautoja säikkynyt. Nyt jokaikistä niin ohittavaa kuin vastaantulevaakin autoa piti pelätä niin paljon. Sanotaanko nyt näin mukavina esimerkkeinä, että keskellä (auto)tietä Lobe vetää u-käännöksen ja lähtee laukkaamaan karkuun, koska pakettiauton ohittaminen olisi ollut ihan mahdoton tehtävä. Ja kyllähän me myös kiivettiin aika hirvittävän näköistä, kivistä pientaretta ylös, kun ohittava auto oli ponin syöjä...


En tajua mikä sitä vaivaa... Ollaan nyt epäilty jo epäsopivaa satulaa, jumeja ja kiimaa. Kiimassa ei ole ennen noin käyttäytynyt, vaikka monesti sillä on kiima ollutkin, eikä nyt näy normaaleja kiiman merkkejä. Epäsopiva satula saattaa hyvinkin olla mahdollista, on tuo hevonen sen verran muuttunut kesäkuusta. Satulansovittaja käski pyytää heti uudelleen käymään ja tarkistamaan satulan sopivuuden, jos näyttää siltä. Mutta ihan ensimmäiseksi haluan hierojan. Jos selästä löytyy pienintäkään jumia, pyydän satulansovittajan paikalle. Mutta taas tämä iänikuinen hieroja-ongelma: mistä hemmetistä mä löydän täältä puskasta yhtään ketään? En ole vielä saanut vastausta hierojalta, joka asuu jossain 70 kilsan päässä, lähempää kun ei löydy... Jos kys. hieroja ei pääse paikalle, en tiedä mistä mä hierojan oikein riipaisen tähän hätään! Toivon todella, että kyse olisi vaan jostain lihasjumista. Huokaus.

lauantai 23. elokuuta 2014

Kaatosateessa ratsastelua


Lobe oli tänään tosi levoton käytävällä. Se ei yleensäkään tykkää siitä, että näprään kauheasti sen jalkoja (mitä olen viime aikoina tehnyt hyvinkin paljon...). Nyt parina viime kertana se ei ole halunnut seistä paikoillaan pinteleitä kääriessä, ja auta armias kun olis satulavyön kiristyksen paikka. Aina ennenkin Lobe on näyttänyt hapanta naamaa satulan nähdessään, mutta nykyään se ei edes halua olla paikoillaan, kuopii ja irvistelee ja äksyilee entistä enemmän. Ei tainnut asiaa auttaa yhtään, kun sen kerran jouduin vyötä kiristämään 25 minuuttia... Onko jollakulla vinkkejä, miten saisin sen hyväksymään satulan laiton paremmin?


Aikataulu oli aika tiukka, mutta halusin ehdottomasti pukea ponin punaiseen (iik miten ihanalta se niissä näytti!), kun vihdoin ja viimein sain hankittua kauan haluamani punaisen huovan. Ostin myös heijastinloimen, mutten ehtinyt sitä kokeilla tänään... Satoi kaatamalla koko sen ajan, kun ratsastin. Tietenkin heti lopetettuamme alkoi aurinkokin näyttäytymään! Sain Mirkan kuvaamaan, ja siksi tein kuvauspaikan sateensuojaan purulan puolelle. Lobe taas ei oikein pitänyt ideasta, vaan pelkäsi koko alkukäyntien ajan hurjan pelottavaa, aukinaista ovea!

Näytän niin aloittelijalta...
Sori, jouduin suttaamaan naamani aika monesta kuvasta, ei kovin kaunista katseltavaa..:D

Käynnissä Lobe toimi hyvin. Taivuttelin ja pysäyttelin sitä, toimi oikein mukavasti. Alkuun annoin sen ravata pitkällä ohjalla ja hevonen sai itse määrätä mihin menee ja millä vauhdilla. Itselleni tulee silloin vaan kamala kevennysongelma, ja tuntuu että kohta mä oikeesti tipun. Käyntien jälkeen keräsin vähän ohjaa käteen ja yritin hallita ravin vauhtia. Lobe oli vaan niin energinen, ja totta kai halusi mennä lujaa. Sillä oli kaksi vaihdetta: käyntiin siirtyvä ravi tai kunnon reippailu. Ei siinä mitään, jos olisi enemmän tilaa mennä, mutta kun ei ole. Pään asennolla oli kaksi vaihdetta: taivaissa tai maata viistäen. Jos pää oli ylhäällä, ei siihen saanut yhtään tuntumaa. Jos pää oli alhaalla, oli Lobe sitä mieltä että hän vie. Ei se siis mitään ryöstänyt, kunhan halusi mennä reippaasti.

Nännännää, leikitäänkö?
Eiks kelvannu? Onko tää sit parempi, häh?

Itseäni alkoi jo vähän turhauttamaan, kun en osannut ratsastaa. Ohjastuntumaa on niin vaikeaa hakea, kun heppa ei tee asiaa mitenkään helpommaksi ja muutenkin ratsastustaukoa on ollut. Istunta oli persiistä monestakin eri syystä, olisi vaan suosiolla pitänyt vetää lyhyemmät jalkkarit, kun edes ne tuo mulle turvallisuuden tunnetta. Lobe vaan punki lapa edellä enkä tahtonut millään saada hyvää tuntumaa ja rytmiä kevennykseen... Lopuksi annoin sen ravata taas vapain ohjin, tällä kertaa pidin satulasta kiinni ja niin kontrolloin kevennystäni paremmin.

Kiva könö..
Melkein ainut edes vähän sinnepäin -kuva
Ihan kiva jos tarkoituksena olis ollu se ulkoasetus...

Tekisi niin mieli varata valmennus! En kylläkään tiedä olisiko se kovin kannattavaa tässä vaiheessa, kun ei juuri mitään saada tehdä, mutta ottaa pattiin tälläinen turhautuminen ja osaamattomuus... Rahaahan siinä taas palaisi, mutta kaipa siitä apua olisi. Pitää nyt katsoa... Hierojaa yritän joka tapauksessa maanantaina tavoitella, tekisi Lobelle varmaan taas hyvää, että joku tarkistaisi onko jumeja tullut. Katsellaan, katsellaan!

Hyi mikä käsi...
Hyi mikä istunta...
Ei herttileijaa mikä könöistunta !

Yhdessä postauksessa valittelin, miten vaikeampaa minulle on ratsastaa saappaissa kuin lenkkareissa. Eräs lukija ehdotti ratkaisuksi sitä, että saappaani ovat aika lyhyen näköiset minulle. Kielsin heti koko asian, mutta tänään aloin ajattelemaan asiaa tarkemmin. Perkele vieköön mä kasvan edelleen! Viime syksynä nuo saappaat ostin, ja ne olivat ihan kiinni polvitaipeissani. Nykyään saappaan yläreunan ja polvitaipeen väliin jää ihan kunnon rakonen. En tiedä voiko kyseessä olla saappaiden muotoutuminen, ja sitä kautta niiden lyhentyminen. Mutta eikai ne nyt oikeesti noin hurjasti voi lyhentyä. Äää, mä en halua enää kasvaa!! Enkä varsinkaan ostaa uusia saappaita, nuo ovat mun silmäterä. ;)

perjantai 22. elokuuta 2014

Raviaskelia

1

Arvatkaa vaan miten onnellinen ja hämmentynyt mä samaan aikaan olin..! En pitänyt ravaamista mitenkään hurjan suurena virstanpylväänä meille, sillä tiesin sisimmässäni että kyllä me edes ravaamaan asti päästään jossain vaiheessa. Oltaisiin oikeastaan saatu aloittaa ravaaminen jo aiemmin, mutta aikaansaamattomasti en vaan onnistunut soittamaan klinikalle aiemmin. Heinäkuun vikalla viikolla saatiin siis käskyksi kaksi viikkoa käyntiä, mutta ajattelin silti soittaa klinikalle ja kysyä jatkosta. Nyt reilun kolmen viikon jälkeen vihdoin kouluaikataulutkin antoivat periksi (kröhöm myöhästyin tunnilta, mutta who cares), ja sain sen puhelun tehtyä!

2
3
4

Kerroin tilanteen ja miten ollaan tästä jatkettu. Eläinlääkäri antoi luvan aloittaa ravailun, pari kertaa viikossa näin alkuun, ja kun hyvältä tuntuu ja näyttää, niin sitten saa useamminkin. Ravi tapahtuu nyt aluksi suoralla uralla, tai sitten isolla ympyrällä (jalat reagoi enemmän ympyrällä mentäessä). Pienet voltit ja väistöt jätetään pois kuvioista ainakin hetkeksi, sillä ne eivät tee tässä vaiheessa kovin paljoa hyötyä Lobelle, niin käynnissä kuin ravissakin. Tästä siis aloitetaan, toivottavasti päästään vielä pitkälle! :)

5
6

Pyysin Kristan mukaani tallille, kuvia on aina ilo saada. Ja nyt oli jopa jotain taltioinnin arvoista! Okei, ravattiin niin vähän ja huonolla kuvauspätkällä, ettei niistä ravikuvista juuri mitään tullut, mutta mitäpä tuosta. Reippailtiin kukkapellolle ja käppäiltiin siellä edestakaisin ja välillä poseerailtiin. Lobe oli ehkä tuulisen kelin takia tosi säpäkkänä, innoissaan ja reipas. Pellolta poislähtiessä se sai jonkun ihme kohtauksen (taas, melkein sama juttu alkukesästä ohjasajaessa) ja alkoi jotain pomppimaan siinä... Nyt olisi tarkoitus käydä tuolla pellolla niin kauan, kunnes Lobe suostuu nätisti hoitamaan myös sieltä lähtemisen.
 
7
8. Ahahah en kestä millaselta laamalta Lobe näyttää!! :D
9
10. Molemmat nauttii täysin siemauksin tästä poseerauksesta...
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20. ♥
21
22
23
24
 
Tamma ei meinannut päästää minua takaisin selkään traktorin ohituksen jälkeen, meinasi mennä hermot... Käytiin ravaamassa muutama nosto pikkutiellä, kunhan annoin Loben päästä taas ravin makuun. Voitte varmaan kuvitella, miten hölmistynyt hevonen oli, kun saa 2 kuukauden jälkeen raviavut? Lobe ei meinannut millään tajuta mitä siltä juuri pyydettiin, mutta teki kyllä työtä käskettyä enemmän kuin mielellään. :)

25
26. Ihana rakenne !
27. Sitte ei pelottanu yhtään, ruoka kiinnosti enemmän
28
29
30. Näytän joltain naurettavalta aloittelijalta!
31. Kunnon kehut. :)